Tässä kuva yhdestä tilanteesta, saattepa siis vilauksen piirtoluokkaan ja ihmisiin joiden kanssa tuli piirrettyä.

Itse en päätynyt malliksi. Epäilen kyllä että opettaja tuli ehdottamaan mahd. että menisin, mutta se jäi niin tulkinnan varaiseksi keskusteluksi koska hän puhui vain viroa, eikä elehdintää ollut tarpeeksi että olisin käsittänyt. Opettaja saattoi siis todeta jotain muutakin. Koska muutkaan piirtäjät eivät olettaneet vaihtarin istuvan malliksi, vaan pyörittivät omaa mallina pomppimis järjestystään niin en viitsynyt nolona tunkea mihinkään väliin. Nautin sitäpaitsi piirtämisestä, joten mieluummin jäin tekemään sitä.

Hihih! Kukas se siellä toisessa osassa luokkaa tekeekään omaata krokiitaan eri ryhmän kanssa. Kriina mussukkahan se vihreä tukka loistaen <3

Kriina liikkui välillä hieman eri ryhmissä kuin minä. Tässä hänellä sattuu olemaan myös krokiita oman ryhmänsä kanssa. Vaihdoimme välillä muuten ryhmien kesken mallejakin. Meiltä heille, heiltä meille. Iso luokka on jaettu siis kahteen osaan tarvikehyllyjen avulla ja eri osissa luokkaa menee eri ryhmien tunnit samaan aikaan.

Tässä muuten nihkeähkö kuva tussi-krokeistani ja ikävä kyllä ainoa. Luulin ottaneeni enemmän kuvia mutta joko sotkin jotain pahasti tai vain kuvittelin ottaneeni. Pahus. Kaikenlisäksi unohdin ottaa työni mukaan virosta takaisin Suomeen. Liekö ovat vielä siellä täyttämässä hyllyjä.

Tällä kertaa prifiili mallina oli eri vanha herra. Hirveän rauhaton kun tahtoi koko ajan tehdä liikettä suuntaan tai toiseen. Ilme oli jotenkin hauskan ylhäisen yrmeä, satunnaisen pienen virneen saattelemana suunpielessä.

Tehtävänä oli tehdä haalea luonnos lyijykynällä ja maalata sitten guasseilla päälle itse värillinen teos. Vähän pohdin että näinköhän lyijäriä kannattaisi käyttää kun olen tottunut siihen jo että oma opettaja Suomessa kehoittaa käyttämään mieluummin puuvärejä, kun ne eivät suttaa siinä missä lyijykynä. Itseasiassa lyijykynän suttaavuutta oli hauska hyödyntää kun se toi oman lisänsä varjo alueille ja esim kulmakarvoihin.

Okran eri sävyjä. Mallin viereen asetettu valaisin loi kovan lämpimän keltaisen sävyn kasvoihin.

Guassi on vähän ikävä maalata kerros kerrokselta kun ei ole tottunut kyseiseen maaliin, tuntui että alempi kerros lähti aina luistelemaan. Jälki on omasta mielestä vähän kakkumainen.

Kurkistus luokkaan Siellä se taas liikkuu eikä oo paikoillaan mokoma :D 

Jotenkin minusta rennommat profiilit on kiehtovampia.

Tästä tulee jotenkin nyt mieleen propagandajuliste kaikessa jäyhyydessään.

Paidan varjostukset ja raidoitus jäi tekemättä kun viimeisellä oppitunnillani en enään ehtinyt. Oishan tunnit jatkunu ensiviikolla, mutta minä tyttö palasin suomeen. Valot ja varjot vetävät minua puoleensa, täytyy yrittää huomioida niitäkin tulevaisuudessa, varsinkin niiden värejä ja heijastuksia.

Seuraavaan kertaan!

Tässä toinen lyijykynä piirrustus, mallina toimi nuori neito jonka kasvoja voisi kuvailla sanoilla siro, pikkuruinen, laspenomainen. Minusta tuntui että hänen kasvojaan oli hankalempi piirtää kuin vanhemman herran. Tuntuu etten saanut ikuistettua paperille häntä sellaisena kuin hän oli. Kaiken lisäksi suttasin sormenjälkiä ympäriinsä kun piirsin niin pehmeällä kynällä. 

Pitää tästä joutaa nukkumaan. Aamulla lähtö Suomeen. Jatkan kuitenkin blogausta vaihdostani.

Tässä teille extrana kuva työnurkkauksestani kouluni ateljeessa Outokummussa. Toivottavasti siellä ei oo pidetty hirveitä bileitä, että loosini on vielä kuvan mukainen :D

Seuraavaan kertaan palleroiset!

Opetus on pääasiallisesti Viroksi, jos Opettaja osaa puhua englantia niin hän hyödyntää sitä.

Jotku opettajista kuitenkaan eivät osaa lainkaan. Tässä vaiheessa Suomen ja Viron kielten samankaltaisuus astuu kuvaan erittäin hyödyllisen asiana. Opettajaa ymmärtää jo muutamasta tutunkuuloisesta sanasta, tai ainakin sen verran että ymmärtää mitä hän esimerkiksi sanoo kun tulee kommentoimaan työtäsi. Jos kuitenkin ongelmia ymmärtämisessä ilmenee ja ympäristöään havannoimallakaan ei pysy kärryillä niin virolaisista opiskelijoista löytyy kyllä aina joku tulkiksi.

Tuli ostettua pieni kätevä kirjanen täynnä virolaisia fraaseja. Sanakirjasta ei niinkään olisi ollut hyötyä. Tuo oli kätevämpi kun sisälsi suoraan käyttökelpoisia lauseita ja laajasti kaikista.. öh.. turisti aiheista. Kyllä siitä on kuitenkin ollut hyötyä. Viroa kun ei ole tullut opiskeltua ennen tänne tuloa ja kaikki virolaiset kun eivät läheskään ymmärrä englantia. Hyvin silläkin on pärjännyt, mutta tuon kirjan kanssa on selvinnyt paremmin tilanteista ja minusta on ylipäätään kohteliasta edes yrittää maan oman kielellä kommunikoida edes perus tervehdysten ja kiitosten yms. kanssa.

Viron ja Suomen kieltä on hauska vertailla, kun on niin paljon samankuuloisia sanoja, jotka muuten voivat pahasti hämätä. Onpahan sitä hyvin epäaikuismaisesti tullu hihiteltyä esimerkiksi viron pallot=pallid. Nappi (esim bussissa stop nappi) on söpösti nuppu. Bussissa muuten pyörii loputonta soittoa puhepätkä jossa toistetaan sitä että pysähtyäksesi pysäkillä paina stop nappia. ja siihen tulee tauko vain kun ääni haluaa kertoa että olemme sillä ja sillä pysäkillä ja seuraavaksi on se ja se pysäkki.

Virolaiset opiskelijat ovat muuten hurjan ahkeria ja aktiivisia! Wau!

Tässä taas kuvamateriaalia siitä mitä on tullut tehtyä elävänmallin piirtotunneilla.

Täällä on huomattavan paljon elävän mallin käyttöä mikä on minusta ihan mahtavaa!

Tämä herra oli hirveän mukava tapaus ja puhui viron lisäksi englantia amerikkalaisella aksentilla! Oli ollut siellä joskus asunut ja työskennellyt siellä kuulemma.

Seuraavaan kertaan! Pitää lähteä oppitunnille!

Aika on lentänyt kuin siivillä ja tekemistä ja juoksemista on riittänyt liikaakin.

Nyt kuitenkin sitä luvattua raporttia nettiin kun sai pakotettua itsensä rauhoittumaan sen verran.

Saavuimme Kriinan kanssa Tartoon 27.10 ja aloimme heti kotiutua ja tutustua kämppikseemme Kaisaan,

joka on kuvataideopiskelija Raahesta. Minulla on jopa yhteisiä tuttuja Kaisan kanssa! Maailma on pieni.

Maanantain 28.10 Tarton vaihtovastaavamme Ave kävi noutamassa meidät koululle.

Voi kuinka täällä on mahtava kävellä kun ympärillä on kaikkea kiehtovaa, varsinkin ihania puurakennuksia!

Koululla teimme meille viikkolukkari-suunnitelman ja pääsimme Maanantaina heti piirtämään, vaikka

seuraavana Maanantaina meillä olisikin lukkarissa jotain muuta, nimittäin Digimaalausta! <3

Piirsimme siis Kriinan kanssa koulun tornissa tarton kattoja perspektiiviopin merkeissä.

Tässä tuotokseni. (Pahoittelut valokuvan laadusta)

Lukkarimme on tämänkaltainen:

Maanantai

9.00-10.30 Digimaalausta

Koko päivä oikeastaan, tuo oli lähinnä aika kun opettaja on paikalla, loppu päivä itsenäistä. Tykätään ihan hirveästi tästä kurssista!

Tiistai

9.00-10.30 Vektori Grafiikkaa Sketch Up ohjelmalla.

3D ohjelmalla rakennusten/muotojen  rakentelua. Tämä jätettiin pois, koska se oli täysin osaamiseni/alueeni ulkopuolella. Eli olin ihan hukassa. Kriinalle siinä taas ei ollut peliopiskelijana ja 3Dtä käyttäneenä juurikaan mitään uutta.

10.45-12.15 Maalausta elävästä mallista guasseilla.

13.00-14.30 Piirtämistä elävästä mallista.

Keskiviikko

9.00-10.30 Maalausta

koska ykkösvuosilaisten taso, päätettiin tämä jättää minulta pois.

14.45-16.15 Piirustusta

Torstai

13-16.15 Flashanimointi ja piirtäminen

Perjantai

13.00-16.15 Digimaalausta jälleen! <3

Vaikka lukkarimma on siis selkeästi löyhä ja on myöhäisiä aamuja käytämmä vapaat ajat vaikka digimaalaukseen kun se on niin kivaa :D On sitä tullut vapaatunneilla juostua kaupungillakin, esim taidetarvikekaupoissa kun en tullut ottaneeksi omia välineitä tarpeeksi mukaan ja maalaus tunneille ja piirrustustunneille piti hakea omat välineet ja teippi.

Näin tällä erää, lisää seuraa.

Nyt menen sulattelemaan jumiutuneita niskalihaksiani ja rauhoittelemaan päänsärkyäni.

Seuraavaan kertaan. Pahoittelut myöhäisestä raportoinnista!

Uusi banneri ja otsikko. Kuvallisesti SanelTu.. Joo heh heh, olinpa nokkela.

Sanelma Tuominen = Sanel Tu

Menen pyörimään syysmudissa.

Seuraavaan kertaan. Luvassa informaatiota siitä mitä tuleman pitää!

Stay on channel and so forth!

Capital! Capital!

SanelmaSanttu kuittaa, Over and Out.